Hevosen selassa tuntuu jalleen kotoisalta. Ruumiinlapo siirtyy paksun karvan lapi jalkoihini. Ponin askel on varma. Pieneen pakettiin mahtuu paljon pippuria. Otamme lihapullan kanssa spurtteja pysyaksemme Rexin perassa. Ponin askellajit, joita ei jarin matkaavoittaviksi voi kuvailla, saavat naurahduksia aikaan. Vaellusreissulla jaykistyneita lihaksia venyttaa sopivasti ja kipu alkaa hellittamaan.
Unohtaminen on kovin helppoa. Tolovanan reissun jaljilta jaa helposti kamera vaaraan autoon. Kameranhakureissumme venahtaa. Karhuntappaja on muuntautunut cookie-ladyksi jalleen. Kampassa tuoksuu pulla. Epailyttavaa on niiden alkupera. Koiranruokaa muistuttavat purkkitaikinat muotoutuvat uunissa inkivaaripuusteiksi. Kuka olisi uskonut? Kateeni loytyy kalja toisensa jalkeen. Pian tarjoilu on vaihtunut viskipainotteiseksi. Jaiden loputtua juomiamme kylmentavat variainemehujaat. Ne samat, joita Johanna on ahtanut suuhunsa jo toista kymmenta. Kaikki sateenkaaren varit ovat lasna.
Pojat ovat tapansa mukaan valmistautuneet arki-illan tunnelmointiin viskin kera honky tonk:in merkeissa. Sita kuunnellaan yleensa yksin baarissa, kun vaimo on jattanyt ja lapsetkin hyljanneet. Iloista tiistai-iltaa meille siis! Rikomme kaavaa tahallamme. Kuiskausmiehesta intoutuneena Kevin tarttuu kitaraan. Han vaihtaisi mieluusti lupaavan uran matemaatikkona muusikon vastaavaan. Kuulemme hanen omaa musiikkiaan. Se on kaunista. Kitara kiertaa ja pian Jessen sormet tapailevat Johnny Cashin Hurt:ia. Myos Juutana nielee pelkonsa ja ja ilmoille kajahtaa Atletico Kumpulan Me Kuulutaan Yhteen. Enkelinaani-Paananen paattaa viisaana tyttona tyytya kuunteluun. Mr. Rogers pitaa meista huolen loppuun asti. Kuinka kello onkaan yhtakkia pyorinyt ympyroitaan kenenkaan huomaamatta? Aikaa younille jaa hadin tuskin nelja tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti